jouluruokaa ja ruisleipää

Voi että miten kauan onkaan siitä, kun viimeksi päivitin blogia?! Sen jälkeen on valmistunut puuroa, jossa kanelisokeria päällä, ranskalaisia ja nakkeja, kurkun ja tomaatisiivuja ja nyt näitä jouluherkkuja, joita nyt viimein sain kuvatuksikin.

Jouluntuoksua olkaa hyvä:

Vaalean paahtoleivän rinnalle teki mieleni tehdä jotakin terveellistä, ruisvuokaleipä oli omiaan suolaiseksi herkuksi. Laitoin kuvaan myös tuon paistetun kanamunan ja juustonsiivun palanpainikkeeksi, kun ei ole tainnut tulla niitäkään blogattua...

syksyn satoa

Sain valmiiksi pienen korillisen varran sieniä. Osa muutti jo Pohjanmaalle lasten leikkeihin. Tässä kotiin jäävää satoa.

unikkoa ja teehetkiä leikkeihin

Nyt mua varmaan viimeistään saa pitää vitipäänä näiden pikkunäpertelyjen kanssa.

Tein nimittäin verhonlopuista mukavia pieniä teepusseja kauppa- ja kahvilaleikkeihin.

Tarvikkeet, verhokangasta, velourpala teeksi, puuvillalankaa ja pul-pala etikettipääksi.
Nuket pääsevät hienostelemaan uusissa marimekon mekoissaan; musta mekko babybornille ja beige hiukan sitä pienemmälle nukelle.

nukelle vaippoja

Sain ommelluksi nukkevaippoja pohjoisen Suomen nukkeleikkijän käyttöön nämä yläkuvan vaipat ja tänne eteläisemmille leikkijöille pääsevät käyttöön alakuvan vaipat. Mitään kosteusuojaa niissä ei ole, mutta toimivat pissimättömille babyborneille ja vastaaville nukeille.

sipulisesonki on alkanut

Leikkiruokaa tuntuu tässä perheessä syntyvän sesongeittan. Nyt alkoi sipuliaika.

Sipulit ovat kasvaneet yksilöllisen mallisiksi. Kuvassa kolme kevät/kesäsipulia ja yksi valkosipuli. tykkäävätköhän lapset sipuleista leikeissään van ovatko kuitenkin enemmän äidin silmäniloa?
Mieheni ehdotti sipulin pohjiin noita nappeja, kun muutoin olivat niin "retiisin" mallisia. Huippuidea ja teki sipuleistani oikeamman ja paremman näköiset!

leivänpäällisiä ja nakerrusporkkanoita

Paahtoleipien teon jälkeen aloin pohtia leivän päällisiä. Juustoihin löytyi sopivan väristä fleeceä jemmasta. Saksilla vain juuston näköiseksi. Muut päälliset ovat tuottaneetkin päänvaivaa. Kun kävin ystäväni luona, sain lauantaimakkaran näköisen trikoopaidan krhm... tätä kyseenlaista käyttöä varten. Leikkamalla onnistuivat myös makkarat, kinkkusiivuista tuli aika pinkkejä, kun päätin tehdä ne makkararansiivuja maalaamalla.

Orannssinruskea college-kangaspala on pitkään odottanut häviämistään. Pariin otteeseen se on jo ollut kirppispöydälläkin vaan ei ole kukaan (muukaan) sitä huolinut. Nyt se jalostuu porkkana kerrallaan leikkikäyttöön, jihuu! Tein aikuisen pikkusormen kokoisia pikkuporkkanoita, sekä kuorittuja, että kuorimattomia porkkanoita, kun en osannut päättää kummat olisivat kivampia. Kummistako sinä tykkäät enemmän?

Prinsessamekko Veeralle

Sakari kutsuttiin kerhokaverinsa syntymäpäiväkutsuille. Aloimme miettiä sopivaa lahjaa. Pohdimme barbi- tai prinsessajuttuja parhaiksi mahdollisiksi. Varmistussoitto sankarin äidille sai meidät päätymään päivänsankarin kokoiseen prinsessamekkoon. Sain sen JO eilen valmiiksi, vaikka synttärit ovat vasta huomenillalla. Blogi ei ollut ihan yhteistyökykyinen kuvajärjestyksen kanssa enkä jaksa nyt enempää säätää, niin nämä kuvat ovat järjestyksessä yksityiskohdista kohti kokonaisuutta. Mallina on yksi perheemme pojista joka suostui pukemaan prinsessamekon, jos kuvissa ei näy päätä. Ei näy - vain mekko.

Yläosassa on ihoa vasten vaaleanpunaista lakanaa ja päällä kuviollista verhokangasta. Alaosassa valkoista vóileeverhoa 2 kerrosta alla ja päällä yksi roosa, jonka olen rypyttänyt kultaisilla helmillä alamekkoa lyhyemmäksi. Pistetään peukut pystyyn, että sopii sankarille ja on mieleinen. Mekko on meidän perheen pojalle hiukan nafti sekä pituudessa mutta mekon muoto ainakin näkyy hyvin. Kiinnitys on takaa kullanvärisillä neppareilla ja vyötärölle ja kaula-aukkoon "kirjailin" helminauhat.

paahtoleipää ja jälkiruokaherkkuja

Leikkikeittiömme kaipasi suolaista vahvistusta ja ystäväni poika paahtimeensa leipiä. Hänen leipiinsä laitoin hiukan paahtojälkiäkin. Mutta siis vaaleanruskeasta joustofroteesta, olkatoppauksista ja hitusista okran väristä maalia syntyi syötävän näköisiä paahtoleipiä.

Ompelin ensin joustofroteesta pyöreäpäisen pussin saumurilla. Sitten aina yhdestä olkatoppauksesta saumurilla kaksi pyöreäpäistä sisusta. Yksi sisus leipäpussin sisään ja leivän alaosan ompelin käsin pienin pistoin kiinni. Lisäksi kiersin pienin pistoin saumoja myöten koko leivän ja kiinnitin sisustoppauksen pussiin. Lopuksi hituset maalia leivän kuoreksi. Aika vaaleaa (ja kotioloissa meillä harvemmin oikeasti ruokapöydässä), mutta leikkeihin sopii kyllä. Haaveissa myös rukiisten leipien tekeminen ja ruskeaa maalia sekoitinkin jo valmiiksi punaisesta ja vihreästä.

Jälkiruokapuoltakin tuli vahvistettua. Pullonkorkin päälle tehtyjä leivoksia kahta eri mallia ja raitatikareita. njam.

tyynyliinasta mekko

Näin kirppiksellä tyynyliinan, joka huusi; haluan Suvin mekoksi. Ostin sen. Ensin leikkasin päädyn irti ja käänsin sauman, sen ainoan taakse keskelle.

Ratkoin takasaumaa hiukan. Leikkasin pääntien ja kädentiet. Tässä kohta olisi ollut järkevää kaventaa mekkoa hiukan a-linjaiseksi, mutta unohdin sen.

Kanttasin pääntiet laatikosta löytyneellä kanttinauhalla ja kääsin tyynyliinan sauman taitteet takaisin. Sovituksen yhteydessä huomasin, että mekko on liian leveä ja kavensin sen a-linjaiseksi. Pistin niskaan yhden nepin ja valmista tuli. Silitys ennen kuvausta olisi voinut olla paikallaan.

Mekosta tuli sopivan väljä näille helteille ja toimii varmaan myöhemmin tunikana trikoopaidan ja pöksyjen kanssa. Kuvassa onnellinen mekonkäyttäjä.

leikkijätskiä ja kestohedelmäpusseja

Jotakin uutta leikkiherkkua sain myös ideoitua. Ja kun aloitin, näitä syntyikin sitten parikymmentä! (Kuvassa vain edustusjoukko eri mauista.) Mehujääpuikkoja ja aiemmin ideoituja suklaajätskipuikkoja. Pääsivätpä herneetkin poseeraamaan uudelleen.

Ihan aikuisten oikeaan käyttöön ompelin vanhoista verhoista kestohedelmäpusseja. Tietämättömällä valaistuksen sana; näissä voi punnita hedelmiä kaupassa eikä tarvitse kantaa enää kotiin ylimääräisiä muovipusseja. Kaupan kassat poikkeuksetta ottavat nämä pussukat hedelmineen hyväntuulisesti vastaan.

Erotuksena aiempiin ommeltuihin satseihin näissä uutena innovaationa neppikiinnitys ja pul-palanen pienentämässä suuaukkoja ja paikkana, johon voi tarvittaessa hintalapun kiinnittää. Toimivat hyvin käytössä ja ovat ilo silmälle! Ja kun alkuun pääsin, näitä syntyi sekä omaan että muutaman ystävän ilahduttamiseen.

herneitä

Olen taas saanut tilkkukasaani askeleen pienemmäksi. Miäs tosin totesi, että tekemällä jotakin suurempaa kangasjemma hupenisi vauhdikkaammin. Näiden pienien töiden tekeminen vaan on niin mukavaa - ja on ihana tunne saada jotain valmiiksi. Ja näiden pikkutöiden avulla tulee palkituksi monen monta kertaa lyhyen ajan sisällä :) .

Joku kysyi minulta, miten herneitä tehdään. Tässä lyhyt ohje. hanki seuraavanlaisia tarvikkeita:

Ompele ensin herneenpalon selkään taite pienillä etupistoilla. Ompele senjälkeen palkoa kiinni toisesta päästä ja sitten ompele herneet palon sisälle taitteen syliin. Ompele sitten palkoa kiinni hiukan toisesta reunasta. Viimeistele nepparilla. tällaiset saat aikaan:

Unipussin käyttäjä

Unipussi pääsi perille käyttäjälleen.  Ihana, että oikeesti toimii ja on sopivan kokoinen - ja katsokaa miten suloinen käyttäjä! Näin näitä valmiiksi saatuja juttuja pitäisi kuvata - aktiivikäytössään :) . Kiitos kuvasta, ystäväni.

mansikoita ja kauniita unia

Olen osallistunut nettipalstallani kangasvarastojen käyttöprojektiin. Tarkoitus olisi saada jemmat tyhjenemään kauniiksi käsitöiksi muuntamalla. Aiemmin keväällä sain ISOn lahjoituksen kankaita ja olen luvannut vastalahjaksi tehdä jotakin myytävää hyväntekeväisyyteen. Ensimmäisessä satsissa käytin kaiken punaisen velourini, osan punaisesta trikoosta, paloja villakangasta ja sain aikaan montakourallista mansikoita ja kirsikkatomaatteja.

Toisella nettipalstalla osallistuin myös vaihtoon.

Lupasin ommella unipussin ystävälleni ja vastalahjaksi minä saan hänelle tarpeettoman JUJU-kirjan. Minä ainakin voitin tässä kaupassa. Ja jos hyvin käy, ystäväni kokee samoin... unipussi on valmiina tuossa lattialla ja lähtee huomenna postiin, joten tarina on tältä osin vielä kesken.

Unipussi on ommeltu noin 80cm koossa ja se on kaksikertaista trikoota, jotta sain mahdollisesti painavat saumat piiloon. Ainoa näkyvä sauma näkyy harmittavasti juuri kuvassa - vetskarin toinen kiinnitysommel. Mittasin kotoa löytyneen 80cm yöpuvun avulla, että sellaisen käyttäjä mahtuu pussiin nukkumaan! Kaavoja ei ollut, oli vain malliyöpuku, rikkinäisestä kassista purettu ehjä vetskari (pisin minkä löysin kotoa), ja neppejä. Niistä rakentui käyttökelpoisen oloinen uniussi. Ystäväni toivoi äitiyspakkauksen pussin mallista, ja tämä on lähinnä sellainen, jonka sain aikaan.

Ja toisin kuin kuvista voisi luulla, kangas ei kierrä. Unipussi vaan poseeraa hiukan huolimattoman oloisesti.

kangasherkkuja

Nettipalstallani osallistuin leikkiruokavaihtoon. Se tarkoittaa sitä, että tein 8 samanlaista leikkiruokaa, lähetin vaihdon emännälle ja saan palautuskuoressa 8 erilaista leikkiruokaa itselleni. Tämän leikkiruokavaihdon teemana oli kahvipöydän herkut. Minä päädyin karjalanpiirakoihin. Odottelen, mitä kaikkia herkkuja leikkikeittöömme ilmestyykään?!

Ja kun alkuun pääsin, niin innostuin tekemään muutakin. Pieni veljentyttöni saa kolmivuotissynttärilahjaksi karjalanpiirakoiden lisäksi ainakin bebe-leivoksia ja eskimo-jätskejä. Harkinnassa ovat myös juustosiivut, voileivät, herneet yms. Synttäreihin on kuitenkin vielä viikko aikaa.

Bebe-leivokset tein niin, että leikkasin kaksinkertaisesta lakanakankaasta pyörylän, harsin sen ympäri ja kiristin pienen metallikannen päälle. Solmittu mytty jäi kannen "sisään". Päälliscollegekankaan kiristin samalla tavoin pienen tikkipeiton palan ympärille. Ompelin muutaman helmen nompparelliksia ja pienin pistoin ompelin kuorrutteen keksipohjan päälle. Tuli aika syötävän herkullinen. Mitään mallia ja kaavaa minulla ei ole, joten jokainen karjalanpiirakka rypytyksineen on uniikki ja sama päätee konditoriatuotteisiin.

Olisitko sinä ison beigen lakanan antanut ystäväni arvannut, mitä siitä tulee? ja mitä siitä vielä ehtii tulla, kun sitä on reilusti jäljellä :) .

pieniä hyötykäsitöitä

Nettipalstalla osallistuin vaihtoon, sain tilalle kasan kankaita ja meiltä lähti unipussi kankaiden entiselle omistajalle. Näistä kankaista syntyykin vielä kaikkea ihanaa... tosin kankaiden vähentämisprojektissa moinen hyötyvaihto ei paljoa auttanut - mutta lisäsi kyllä ompelumotivaatiota!

Tälläisistä siteistä ja phs:stä osan vien huomenna ystävälleni tuliaisiksi ja kiitokseksi siitä, että hän vahtii lapsiamme kun juonnan toisen ystäväni 50-vuotisjuhlia. Osan annan kiitokseksi nettisystävälle, kun hän kutoo minulle tällaisen  huivin .

Omasta trikoojemmastani sain ommeltua muutaman pienen nukkevaipan, jotka nekin lähtevät nettiystävien lapsien nukkevauvojen käyttöön. Miten monta ystäävää olenkaan saanut netitse!

Kuva olisi ehkä kaivannut jotakin mittatikkua viereensä, mutta näin sanallisesti todettakoon, että ovat babyborn-nukelle sopivia. Ja lisää samaa kokoa on jo leikattuna, niin tulee kuoseihin vaihtelua myös pikkuäitien vaipanvaihtopuuhiin.

tilkkusia hyötykäyttöön

Kankaiden hyötykäyttöprojekti etenee.Pyörittelin käsissäni kauniita unikkotilkkuja (joita en ollut raaskinut heittää roskiin) ja sain idean. 

Meikkipussissa ja laukussa pyörivät tabletti- yms. pikkutarpeellinen voisi pysyä paremmin aisoissa ja "näkymättömissä" julkisuudelta, kun ne on pussukan sisällä. Kuvan lääkelevy vain kuvausrekvisiittaa koon havainnollistamiseksi. Näissä kahdessa yksilössä saumurin säädöt eivät olleet ihan kohdillaan, kun joku pikkuapulainen oli käynyt vähän säätämässä. Onnistuneet ovat jo toisaalla omassa käytössä. Nämä kulkeutunevat meiltä eteenpäin.

prinsessamekkoja ja tiimaritimantteja

Ystäväni näki joulunaluspuuhiani ja kysyi, josko hänenkin tyttönsä saisivat prinsessamekot.

Lupasin ommella. Hän kaivoi kangas- ja verhokaappiaan ja löysikin kassillisen verhoja ja palan lakanakangasta. Ensimmäisenä niistä kokosin perheen molemmille tytöille sinivalkoisen talvissävyiset prinsessamekot.

Kaava omasta päästä. Ohje-nuorana tyttösten mitat; olka-napa, napa-nilkka, ja vyötärönympärys.

Pienemmän tytön (kohta vuosikkaan) mekon helma on hiukan prinsessamaista kapeampi, sillä enempää en halunnut rokottaa eskari-ikäisen isosiskon mekonhelmasta.

Takana neppikiinnitys ja rintamukseen tiimarin (joulukoriste-)timantit ja sen kehykseksi pieniä lasihelmiä, niin prinsessat pääsevät sipsuttamaan ja pyörähtelemään uusissa mekoissaan. Pientä esimakua tästä sain, kun isompi mekko kävi kotisovituksessa.

kestositeitä

Vuoden ensimmäiseksi käsityöksi laskettaneen kestositeiden ja phs:ien ompelurupeama.

Ihana ommella jotakin pientä, miltei samantien valmistuvaa isohkojen joulupukin auttamisproggisten jälkeen. Kirkkaita värejä päiviin, jolloin elämä tuntuu synkältä. Jos et ole vielä kokeillut kestositeitä, suosittelen lämpimästi. Eron todellakin tuntee. Ja käyttö on helppoa ja varmaa. Kaikissa näissä imujen levyinen kosteussuoja. Kiinnitys pikkuhousujen alta pienillä neppareilla. Tahrakohtaan sappisaippuaa ja 60°C pesu. Ovatkohan nämä riittävän värikkäitä ja houkuttelevia, jotta ystäväni rohkaistuu aktiivikäyttäjäksi?

Nyt aloitan

Uuden vuoden alkaessa on hyvä aloittaa jotakin mistä on pitkään haaveillut ja jahkannut; käsityö- ja kotiblogin. Edellinen blogimme (joka yhä löytyy profiilin takaa) oli matkakertomus ja tuntui väärältä kaapata se ihan vain omiin tarkoituksiin. Siksi perustin tämän uuden. Tarkoituksenani on tänä vuonna hyödyntää kertyneitä kangas- ja lankavarastoja oman perheen ja hiukan muidenkin iloksi. Ja siivota kotia kaikenaisesta ylimääräisyydestä. Ja ottaa onnistumisista muistikuvia. Kierrätys ja ekologisuus tavoitteena. Lyhytsanaisuus ihanteena :) .